Viikko hurahti...

...eikä hirveästi ole blogia ehtinyt päivittämään saati kuvia ottamaan. Sisustuksen suhteen ei suurempia ole tapahtunut. Ainoastaan olohuoneen talja on saanut luvan siirtyä varastoon ja tilalle on tullut vanha Ikean matto. Siitä ei tosin vielä ole kuvaa.

 

Keittiössä on varsinkin aurinkoisina päivinä runsaasti valoa. Verhoja meillä ei keittiössä ole, mutta sälekaihtimet on pakko olla.

Pakastimesta irtosi jokin aika sitten kahva. Se murtui, joten tässä pitää miettiä, miten siihen saisi uuden tilalle.

Olohuoneen tv-tasolla on pari hyvän ystäväni tekemää patsasta. Harrastimme yhdessä keramiikkaa joskus 90-luvulla ja nuo ovat niiltä ajoilta peräisin. Naispullopatsaat.

 

-Maikki

Sitä sun tätä

Pidän paljon valaisimistakin. Niitä on meillä myös koristeena, ei pelkästään valaisemassa. Lokki-valaisinta ei ole edes kytketty eikä sen paikka olohuoneen katossa ole muutenkaan niin tarkkaan mietitty. Se on tehnyt lähtöä siitä jo jonkin aikaa, en tosin tiedä senkään seuraavaa paikkaa vielä.

 

Meillä on useita pieniä valaisimia, koska ne antavat mukavaa tunnelmaa. Keittiön nurkassa on pieni työpöytävalaisin apuvalaisimena.

Tänään satoi ja oli harmaata, joten keittiökuvat saavat vielä odottaa. Pari viikkoa sitten ottamassani kuvassa vielä valoa riitti. Omenat on poimittu pihamme koristeomenapuusta sen jälkeen, kun pakkastakin oli ollut jo usempana päivänä.

Keltainen piristää.

Keittiön kaapin päälle kertyy usein sellaista, joita en halua lasten ulottuville. Tässä tapauksessa kynsilakkapullot ja tulitikut.

 

-


 

 

Tämmöistä tänä keskiviikkona.

-Maikki

Kuvasarja jatkuu

Illan treenit on takana ja nyt voisi parin päivän tauon jälkeen lisätä muutama viikonloppuna otettu kuva. Ensimmäisessä on vähän näkymää keittiön ruokailutilaan. Seinän sävy näyttää kuvassa edelleen ruskealta. Alemmassa kuvassa olen ottanut kuvan sohvalta ja kirjahyllyn takana on varsinainen keittiö. Takan vasemmalla puolella on eteinen.

Keittiön nurkka oli jälleen kerran keittiön ainoa suht siisti kohta, josta kehtasin ottaa kuvan. Siksi vaan tuo yksi vähän epäselvä kuva.

Keinutuoli on mielestäni hiukan iso ja olenkin miettinyt sille jotain uutta paikkaa. Tilalle voisi sitten miettiä jotain kevyempää ratkaisua.

Yksi pieni otos eteisen lipastosta. Seinällä oleva säilytin on parin vuoden aikana kerännyt lokeroihinsa kaikenlaista sälää. Nyt kun sitä katsoo kuvasta, voisi ehkä karsia jotain tavaroita pois.

Seuraavaksi olisi tarkoitus ottaa kuvia keittiöstä. Siivota se kyllä pitää sitä ennen. Olen viime aikoina kokkaillut innokkaasti, varsinkin erilaisia smoothieita ja soseuttanut kasviksia ja joten pöydillä on jatkuvasti jotain kuppeja kuivumassa tai odottamassa koneeseen pääsyä

 

-Maikki

 

Olohuone

Aivan järkyttävä ilma. Eilen satoi lunta ja tänään vettä, joten tuloksena on loskaa. Liukasta ja vetistä kylmää, ikävä yhdistelmä. Puolilta päivin sain otettua pari kuvaa meidän olohuoneesta, kun valoa riitti edes vähän. Tehtiin mieheni kanssa viimeksi maalatulle seinälle taulu, jossa on Aino-Maija Metsolan Marimekolle suunnittelema Kuuskajaskari-kangas.

Viereisellä seinällä näkyy Vallilan Porvoo-aiheinen verho. Se on ihan vaan "koristeena", ei sitä koskaan vedetä ikkunan eteen. Se on kaunis sellaisenaan ja on ollut siinä alusta asti. Olen välillä mallaillut siihen jotain muuta, mutta tuo on aina ollut kuitenkin se paras vaihtoehto.

 

Yllä vielä lyhyemmällä valotusajalla otettu kuva.

 

Meillä on aika pieni televisio. Vaivaiset 40 tuumaa, mutta kyllä siitä ihan hyvin näkee. Emme ole mitään kovin innokkaita hifistelijöitä, joten tuo piisaa hyvin. Tuon valaisimen olen ostanut joskus Joensuusta, Romuritari -nimisestä kierrätysliikkestä. Se on Yki Nummen Outokumpu-valaisimesta tuunattu versio.

Meillä on kirjoja jonkin verran. Paljon niistä on annettu poiskin. Stringin kokonaisuus on mukavan kevyt. Tosin hyllyn reunoille tahtoo kertyä kaikenlaista pikkutavaraa.

Artemiden Tolomeo Pinza on ripustettuna Stringiin. Siinäkin roikkuu jokin ylimääräinen härpäke.

-Maikki

 

 

 

Maalauspäivä

No en sitten saanutkaan juttua keppareista, ne eivät kuulemma halunneet kuvattaviksi ainakaan vielä. Tänään olenkin sitten urakoinut ja maalannut viimeisenkin olohuoneen seinistä. Heti tänne muutettuamme maalasin yhden seinän, pari viikkoa sitten toisen ja tänään sitten viimeisenkin. Väri on sellainen mudanharmaa, melko tumma, mutta oikein lämmin sävy.

En ehtinyt tänään hirveästi kuvailemaan, joten nyt vain pari kuvaa, jossa seinää näkyy. Alemman kuvan otin nyt illalla, joten sävy näyttää erilaiselta. Ensimmäisen kuvan sävy on lähempänä oikeaa.

 

Ruokailutilassa meillä on Kartellin Mastersit. Ne ovat mukavat istua ja tarpeeksi korkeat. Muu osa keittiöstä oli sen verran epäjärjestyksessä, että en viitsinyt sieltä kuvia ottaa.

 

Huomiseksi jäi vielä paljon siivottavaa. Tänään oli kyllä aika haipakkaa. Maalauksen ja siivouksen lisäksi käytiin tyttären kanssa kaupoissa ja minä kävin illalla vielä jumpassa tai oikeastaan ensin salitreenaamassa, jonka jälkeen Bodyattakissa pomppimassa ja lopuksi vielä CXWorksissa. Olin aika puhki. Nyt ei jaksa oikein muuta kuin löhötä tässä sohvalla. Olisi tuolla yläkerrassa työpistekin, mutta enpä ole sitä juuri käyttänyt. Kaikkein mukavinta on istua kone sylissä sohvan nurkassa.

 

-Maikki

Coke is it !

Kiiminkijoki on Natura-aluetta ja se on pituudeltaan noin 170 km pitkä. Sen varrelle ei voi rakentaa esim. vesivoimalaitoksia, lisäksi kaikki joen varteen liittyvä rakentaminen vaatii erityislupia ELY-keskukselta. Joki muodostaa järviä  ja meidän mökkimme sijaitsee niistä kuudenneksi suurimman varrella.

 

Tällaiset olivat näkymät tänä aamuna. Pakkasta oli jo -7 astetta. Puolangan vaaroilla, jonne tästä ei ole niin pitkää matkaa, on luntakin jo yli 15 cm.

 

Tultiin käväisemään kotona. On kaikenlaista - tyttären harrastuksia, kodin siivousta ja maalausta (!:)) ja monta muuta pikku hommaa hoidettavana. Mökille on matkaa vain reilut tunnin ajomatka, joten ehkä hurautamme perjantaina takaisin. Yleensähän me vietämme lähes kaikki viikonloput siellä. Paluumatkalla otin pari kuvaa, jotka muistuttavat menneisyydestä.

 

Keskellä pusikkoa oli vanha bussi. Kesällä luulin, että se oli raahattu jo pois, mutta kun lehdet pajuista varisivat, se tuli takaisin esiin. Hauska, vanhalla brändillä koristeltu ajoneuvo,  jota ei voinut ohittaa ottamatta muutamaa kuvaa. "Coke is it", tunnuslause 70-luvulta, jos joku muistaa. Ainakin itse muistan, koska olen sen aikakauden lapsia.

 



Sympaattinen ympäristöjäte.

 

Kävimme eilen retkellä Kurimonkoskella, joka on yksi Kiiminkijoen koskista. Laitan koskesta oman jutun, mutta huomenna tulee vähän hevosjuttuja. Tyttäreni harrastaa ratsastusta ja keppihevosia, joten niistä voisi jotain laittaa tänne blogiin. Olemme äitini avustuksella tehneet itse pari kepparia ja ne ovat omasta mielestänikin tosi hienoja, joten niistä sitten seuraavaksi. Ja edelleen yritän saada blogin ulkoasua siistimmäksi

 

-Maikki

Nämä vielä

Äsken jäi parit kuvat vielä jemmaan.

Yllä on hieman suurempi kuva lasten tilan puolelta. Yleensä lattia on täynnä leluja ja jotain rakennelmia.

 

Sohva on vanhempieni aitasta ja se on maalattu pinkiksi joskus 70-luvulla. Minulla oli jo toinen sävy mielessä, kun se tänne tuotiin, mutta en sitten raaskinutkaan vaihtaa väriä. Se on tuollaisenaan sympaattinen ja muistuttaa isäni enon vaimosta, joka sen aikoinaan maalasi.

 

Keittiön katossa keikkuu pari Ornon valaisinta. Olen maalannut ne mustiksi.

 

Ja tuossa vähän keittiötä. Enää en ottaisi korkeakiiltoisia ovia, taitaa näkyä kuvassakin sormenjäljet. Ja taas joku ylläri kuvassa, mikä lie roska tuolla alla. Kesämatot pitäisi oikeastaan vaihtaa jo talvisempiin.

 

No sitten vähän piharakennuksen huonetta. Huonekaluja emme ole sinne vielä oikein kunnolla miettineet, kunhan olemme heittäneet sinne edes jotain. Tuo ikkunan edessä oleva vuode tehtiin sohvasängyn kannesta.

 

Olen vähän hullaantunut pallovaloihin.

 

Vanhoja tuoleja on piharakennuksessa pari kappaletta. Ne löytyivät jostain osto- ja myyntiliikkeestä joskus ja olivat jo valmiiksi kivasti verhoillut.

 

Hyllykokonaisuus hakee vielä muotoaan.

 

Tämmöiseltä näyttää tällä hetkellä. Hiukan erilaiselta kuin kaupunkikodissamme. Pidän lämpimistä sävyistä ja siksi piharakennuksen valkoiset seinät tuntuvat vähän kalseilta. Päärakennuksen tummista seinistä sen sijaan pidän paljon. Olen tykästynyt taljoihin, niitä meillä piisaa kuten pallovalosarjojakin. Ehkä kaipaisin tänne päärakennukseen jotain sohvan kaltaista, koska tällä hetkellä täällä on mielestäni liikaa tuoleja. Tätä olen viime aikoina funtsinut, mutta vielä ei ole tullut sopivaa vastaan.

 

-Maikki